Cantitores kriitikon silmin


Cantitores osallistui Hämeenlinnan Viihdemusiikkiviikon kuorokilpailuun 4.7.98. Palkintosijoille ei tällä ensi yrittämällä päästy. Kilpailun jury antoi suorituksesta seuraavan palautteen:

    Tälle esittäjistölle hyvin valittu ohjelmisto, "Havaijin yössä" hyvä tunnelma. Liikkeitä ei harjoitettu, vaan sattumanvaraisia.

Tuomariston puhenjohtajana toimineen Matti Hyökin muistiinpanoista löytyivät tällaiset merkinnät:

    - Kuu kannella.... melodiaa tulisi soittaa enemmän (altto), tenori peittyy, soinnut eivät täydellisiä.
    - Ohjelmisto hyvin valittu
    - Liikkeet eivät harjoitettuja, sattumanvaraisia.
    - (Hawaii) tenori metsässä.

Juryn jäsen, musiikkineuvos Urpo Jokinen kirjoitti myöhemmin Viihdekuoroliiton lehdessä näin:

    Vasta parin kuukauden ikäinen Cantitores Hämeenlinnasta esitti hyvin soivaa sekakuorolaulua. Vaikka kuorossa oli vain kolme mieslaulajaa, tasapaino oli yllättävän hyvä. Hieman liikettä ja ilmettä, eloisuutta lisää, niin johtaja Oskari Kosola voi olla hyvin tyytyväinen.

Vuotta myöhemmin, 13.6.99 pidetyn Viihdemusiikkiviikon kuorokilpailun jury katsoi ryhmämme tason nousseen siinä määrin, että ansaitsimme toisen palkinnon ja "Aurinkoisimman kuoron" kiertopalkinnon. Palaute oli tällä kertaa seuraavanlainen:

    Dynamiikka-asteikkoa voisi käyttää laajemmin, säestyksen ja kuoron täsmällisyydessä olisi parantamisen varaa, piano ei kuitenkaan noussut kuoron läpi vaan oli kohdallaan. Koreografiaa mukana mausteena. Kuoro soi pehmeästi, miellyttävästi ja puhtaasti sekä äänten tasapaino oli hyvä.

24.2.2000 Pohjalaisen palstoilla kerrottiin vierailustamme Kurikassa näin:

    Kurikkalainen Mettumaari-kuoro toimi lauantai-iltana isäntänä hämeenlinnalaisen Cantitores-kuoron Kurikan vierailulla. ystävyyssuhteet solmittiin vuosi sitten Hämeenlinnan viihdekuorokilpailussa.
    Cantitores on kuorona nuori. Kaksi vuotta tulee täyteen 1.4. Nuorekkuus yhtyy laulun taitoon ja hyvään tilanteen hallintaan koreografiaa myöten.

Paikallinen Kurikka-lehti totesi puolestaan:

    Kuorolaiset vakuuttivat esiintymisellään, ettei kuoro ole todellakaan mitään aprillia, vaikka perustamisesta tuleekin kuukauden kuluttua vasta kaksi vuotta.
    Juuriltaan kauhavalais-peräseinäjokinen Kosola perustaa kuoronsa ohjelman melodiseen ikivihreään. Rytmikkyys antaa pohjaa koreografioille, joihin kuoro on panostanut. Sanat voivat toki siinä jäädä jalkojen alle, kuten kaikilla alle 2-vuotiailla, mutta rusetista kiinni ja niin päästään taas iloisesti eteenpäin.

Niinpä niin, Kikilips taisi olla esittäjilleenkin hiukan liian hauska...

25.3.2001 arvioi Turun Viihdekuoropäivien katselmusraati tulkintaamme lauluista Minä rakastan sua ja Kikilips seuraavasti:

    Ryhmä soi tasaisesti. Laulutapa oli luontevaa. Koreografia toimi erittäin hyvin ja osoitti heittäytymistä. Esitystapa ilmensi laulun luonnetta (häävalssi). Valssi olisi saanut keinua enemmän. Reilumpaa äänenkäyttöä. Ääntä voisi käyttää laajemmin ja fraseeraukseen pitäisi kiinnittää huomiota.

17.3.2002 saimme Viihdekuoropäivien kuorokilpailun tuomaristolta Kultaisimman kuoron kiertopalkinnon ja seuraavanlaisen palautteen:

    Ensimmäiset kappaleet perinteisiä ja hitaita, ei sytyttänyt kuoroa eikä yleisöä. Puvustus pirteä, viimeisen kappaleen rytmi, tanssi- ja koreografiaosuudet hyviä, myös johtajan esilletulo hyvä piriste.

Joku sanoi kerran, että hyvä kuoro tuo akustiikan tullessaan, mutta meille se ainakin oli ylivoimainen tehtävä tämänkertaisessa kilpailupaikassa. No, eipä jouduttu syytteeseen kotikenttäedun hyväksikäytöstä.

13.4.2002 osallistuimme Kanta-Hämeen kuorokatselmukseen, jonka tuomaristo antoi esityksestämme palautetta saeraavasti:

    Sointi suhteellisen yhtenäinen, hyvä sävelpuhtaus.
    Kuoron laulajista paistoi ilo tehdä töitä yhdessä.

    Artikulaatioon napakkuutta ja jäntevyyttä lisää.
    Äänenmuodostukseen ja musiikin fraseeraukseen kannattaa kiinnittää huomiota.
    Koreografia tuntui ehkä hieman päälle liimatulta.
    What A Saturday Night-kappale kulki napakasti, erityisesti miehet kunnostautuivat.

5.4.2003 pidettyä 5-vuotisjuhlakonserttiamme oli kuulemassa myös Viihdekuoroliiton puheenjohtaja Mikko Kalliomaa, joka kirjoitti Kuoroviihde-lehteen kuulemastaan seuraavaa:

    Juhlakonsertti muodostui sellaiseksi musiikilliseksi elämykseksi, jota vain harvoin on tarjolla. Jokainen numero oli hioutunut sekä soinnillisesti että ilmaisullisesti tarkoituksenmukaiseksi ja kuulijaystävälliseksi, nautinnolliseksi kokonaisuudeksi. Mukaan oli liitetty sopivasti visuaalisuutta, juuri sen verran ja sellaista, että se palveli koko ajan musiikkia eikä ottanut itselleen pääosaa.

13.03.04 kuoromme voitti Viihdekuoroliiton 10-vuotispäivien kuorokilpailun, johon otti osaa kuusitoista korkeatasoista viihdekuoroa eri puolilta Suomea. Tuomaristo antoi voittoisasta suorituksestamme seuraavan palautteen:

    Puhdas eheä kokonaisuus ja kilpailun täydellisin visuaalisuus leppoisana kokonaisuutena. Kuoro esiintyi yleisölle, johtaja kuin yksi kuorolaisista. Teatraalinen sisääntulo hyvä. Tempon säilymiseen kiinnitettävä huomiota. "Juoksee". Erittäin hyvä ja taitava pianisti. Esityksessä varma ote, lausunta selkeää. Espanjalaisessa (Granada) olisi voinut olla enemmän temperamenttia (viimeinen "Ole!"?). Miesten kastanjeteille erityismaininta.

30.10.04 osallistuimme Hämeenlinnan kaupungin järjestämään kuorokatselmukseen. Jury valitsi meidät yhdeksi loppukonsertin esiintyjistä ja antoi suorituksestamme seuraavan palautteen:

    Hyvä meininki, kuorolla hyvä itseluottamus. Lauluissa varmuutta, hyvä läsnäolo. Koreografioita voisi vielä hioa, esimerkiksi ammattilaisen kanssa. Viron kielellä laulaminen toi hyvää lisäväriä: tekstin lausunta selkeä, joskin konsonantit saisivat olla kirkkaampia ja etisempiä. Sointi hieman matta ja käheä. Laulusta puuttuu syvyyttä ja vapautta, sitä auttaisi hengityksen syventäminen ja leuan rentous.

18.03.06 lauloimme Viihdekuoroliiton katselmuksessa Lahden Grand-hotellin ravintolassa kaksi laulua ja saimme seuraavanlaisen palautteen:

    Kuorolla positiivisen oloinen yleisilme, nuorekasta.
    Kontaktin otto yleisöön ja toisiin laulajiin toimi hienosti.
    Rekvisiitan käyttö harkittua ja hyvää, samoin koreografia.
    Kokonaisuus oli hyvin harjoiteltu ja esitys sai yleisön hyvin mukaansa.
    Kuoron sointi oli puhdasta ja pehmeän tasaista, lopetukset tarkkoja, dynamiikka toimi.

17.03.07 esinnyimme Jyväskylän Paviljongin ravintolassa Viihdekuoropäivien kavalkadissa. Yleisö antoi kuoroille kirjallisia palautteita, meille tähän tapaan:

    Hyvä puhtaus! Paras tähän asti! (Lauloimme yhdeksäntenä)
    Puhtaat äänet, hyvä rytmiikka, iloiset ilmeet. Laulun päätteeksi pitäisi olla hetki liikkumatta.
    Dynamiikkaa enemmän, liiaksi samalla äänenvoimalla.
    Riittävän iso kuoro, hyvä ääni, kaunis kokonaisuus.
    Piristävä esiintyminen! Säestys loistava (Tuomas Nikkanen). Kevyttä ja kaunista. Oli todellinen kuoroesitys.
    Tyylikäs ilmestys lavalla. Paljon miehiä. Miesten ääni paremmin kuuluviin.
    Kepeästi, kauniisti, vaivattomasti. Tuli iloiseksi heti alkuun. Kauniit asut. Hyvät äänet.
    Yhdenmukainen iloinen esitys. "Jämpti".
    Magdaleena +++, hyvä rakenne, hieno sovitus, onnistunut kokonaisuus. Harmoninen kokonaisuus, tosi hyvä saundi.
    Hyvin laulava kuoro. Säestys ehkä jätti vähän kuoron varjoonsa.
    Cantitores-kuorossa erittäin hyvä kokonaisuus ja puhdas sointi.

22.10.11 pidimme Hämeenlinnan Palokunnantalossa yhteiskonsertin lahtelaisen Swing It! -kuoron kanssa. Vihdin Viihdekuoron johtaja Sakari Männikkö kommentoi konserttia sähköpostitse näin:

    Kiitos teille erittäin kivasta konsertista ja hienoista järjestelyistä. Vaikutuin kuoronne tarkkuudesta ja puhtaudesta ja siitä että laulatte ulkoa koko setin. Iloiset ilmeet ja laulujen esittäminen yleisölle, ei suinkaan käsissä oleville kansioille, ovat niin iso juttu, että huikaisee. Aina kriittinen vaimoni piti myös konsertista, joten hyvää mieltä sinne Hämeenlinnaan, jossa kävin elämäni eka kerran (ellei ihan lyhyitä läpiajoja lasketa). Niinpä nyt on nähty linna ja Sibeliuksen syntymäkoti ja syöty hyvää ruokaa Piparkakkutalossa ja Popinossa ja kuultu kivaa kuoromusaa.

13.04.13 juhlistimme 15-vuotista taivaltamme konsertilla, joka veti Hämeenlinnan Palokunnantaloon ennätysyleisön. Tuolit ja ohjelmalehtiset olivat loppua kesken. Anu Tiilikainen kertoi Reska-blogissa tunnelmistaan näin:

    Kuten ajattelinkin konsertti todellakin piristi mieltä – esitys oli ilo sekä korvalle että silmälle. Yleisöön asti huokui kuoron jäsenten into ja nautinto laulamiseen ja esiintymiseen. Keikkasetti oli koottu tasapainoiseksi ja vaihtelevaksi. Oli pirteitä ja nopeatempoisia sekä hieman hitaampia ja tunnelmallisia kappaleita. Jokaiselle jotakin!
    Sovitukset tekivät oikeutta upeille sävellyksille tuoden esille kuoron jäsenten lauluäänten samettisenpehmeän harmonian. Balanssi eri äänialojen kesken oli saatu hyvin aikaan eri kappaleissa. Erityisesti pidin siitä, että sopraanoiden ohella myös altot, tenorit ja bassot saivat välillä pääroolin.
    Onnea 15-vuotiaalle upealle kuorolle ja myötätuulta purjeisiin tulevaisuudessakin!

11.12.13 joulukonserttimme Vanajan kirkossa kirvoitti eräästä kuulijasta tällaisen kommentin:

    Huh! Olihan huikeaa... Cantitores Vanajan kirkossa. Kun kaikki karvat nousee pystyyn, väristykset päästä varpaisiin ja takas ja tippa linssissä, nii tietää et oli loistava. Vaikka miten olen antijouluihminen ja vanha pakana...

23.04.16 osallistuimme Viihdekuoroliiton Kuorotellen-katselmukseen Ikaalisissa. Jury antoi meille pronssisertifikaatin ja arvioi esitystämme seuraavasti:

    Plussat:
    Hyvä meininki ja tahtotila
    Hyvä balanssi
    Sopivasti luontevaa koreografiaa

    Kehitettävää:
    Rohkeampi dynamiikan käyttö
    3-muunteinen rytmiikka
    Tyylien syventämistä

Ruusu